Haku
Viitteet 1-8 / 8
Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa - tietopaketti kasvattajille
(2023)
Opinnäytetyöni tavoitteena oli tuottaa tietopaketti sukupuolisensitiivisyydestä varhaiskasvattajille. Tilaajana on Forssan kaupunki. Valitsin aiheeksi sukupuolisensitiivisyyden, koska kokemukseni varhaiskasvatuksessa on ...
Oppilaan arvokas kohtaaminen sairaalakoulussa
(2022)
Kohtaamisen taito on kaikkien sosiaali- ja terveysalan ammattien tärkeimpiä osaamisvaatimuksia. Sitä pidetään niin tärkeänä, että sitä pidetään jopa itsestään selvyytenä. Opinnäytetyössä tehtiin teemahaastattelun avulla ...
Dialogisen kohtaamisen edellytyksiä Salon työllisyyden kuntakokeilun omavalmentajien asiakastyössä
(2024)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää dialogisen kohtaamisen edellytyksiä Salon työllisyyden kuntakokeilun omavalmentajien työssä. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksenä oli: ”Mitä dialoginen kohtaaminen edellyttää ...
Miten kohdata traumatisoitunut alakouluikäinen lapsi
(2022)
työntekijöiden, sekä muiden aiheesta kiinnostuneiden ymmärrystä traumatisoituneen lapsen kohtaamisesta. Tutkimuskysymykset ovat ’Miten työntekijän tulee kohdata traumatisoitunut lapsi?’ sekä ’Miten traumatisoitunutta lasta voi auttaa?’ Opinnäytetyö seuraa...
Kohtaamisen kipinä: ohjaajille suunnattu tietomateriaali haastavien vuorovaikutustilanteiden ennaltaehkäisyyn Aspa Palvelut Oy:ssä
(2024)
Kehittämispohjaisen opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä Aspa Palvelut Oy:n asumispalvelujen ohjaajien vuorovaikutustaitoja, vähentää haastavien asiakastilanteiden syntymistä, sekä sitä kautta lisätä työn turvallisuutta. ...
Kohtaamisen ja vuorovaikutuksen merkitys oman toipumisen kannalta kuntoutujien kokemana
(2023)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa työelämäkumppanin päihde- ja syrjäytymistä ehkäisevään kuntoutukseen liittyvien työntekijöiden ja kuntoutujien vuorovaikutus- ja kohtaamistilanteiden merkitystä asiakkaiden ...
Sukupolviyhteistyö - arjen rikastuttaja varhaiskasvatuksessa ja vanhuspalveluissa
(2020)
Opinnäytetyöni tavoitteena oli luoda käytännönläheinen toimintamalli vuorovaikutteiselle sukupolviyhteistyölle varhaiskasvatuksen ja vanhuspalvelujen välillä. Yhteistyökumppaneitani tässä projektissa olivat Haltianpolun päiväkoti sekä vanhusten palvelutalo Vaahterakoti, jotka molemmat toimivat Järvenpäässä. Sukupolviyhteistyön arvo ja merkitys oli tiedostettu molempien palveluntarjoajien organisaatioissa, mutta yhteistyön käynnistäminen ”tyhjältä pöydältä” koettiin haastavana ja niukkoja resursseja kuormittavana. Osapuolet kaipasivat runkoa ja toimintaideoita yhteistyön toteutukselle käytännössä.
Prosessin lopputuloksena syntyi toimeksiantajien toiveiden ja tarpeiden pohjalta, yhteistyön käynnistämistä ja myös käynnissä pitämistä helpottamaan sukupolviyhteistyön toiminnallinen ideapankki sekä vuosikello. Toimeksiantajat uskoivat selkeän toimintarungon ja konkreettisten uusien työkalujen madaltavan uuden toimintamuodon käynnistämiskynnystä.
Työn teoreettinen viitekehys rakentui sukupolvien välisen kanssakäymisen ympärille. Tarkastelin teemaa toisaalta historian ja yhteiskuntamme muuttuneen arvomaailman näkökulmasta, mutta niiden ohella myös nykyisen palvelujärjestelmämme näkökulmasta. Teoreettinen viitekehys ulottui myös varhaiskasvatuksen ja vanhuspalvelujen lakisääteisiin velvoitteisiin kuten myös kyseisten palvelusektoreiden asiakastyön menetelmällisiin ratkaisuihin.
Opinnäytetyölläni oli kehityksellinen tavoite. Kehittämistyössä käytin tiedonkeruun menetelmällisenä ratkaisuna haastattelua. Haastateltavina olivat eri organisaatiotasojen ammattilaiset varhaiskasvatuksen ja vanhuspalvelujen piiristä. Toimeksiantajaorganisaatioiden ohella tein kartoittavia haastatteluja myös yrityksissä, joilla on pitkänajan kokemusta institutionaalisesta sukupolviyhteistyöstä. Haastattelujen tavoitteena oli muodostaa realistinen käsitys yhteistyön toimintaedellytyksistä, jotta syntyvä ideapankki pohjaisi todellisiin tarpeisiin ja resursseihin ja palvelisi siten molempia toimeksiantajaosapuolia mahdollisimman hyvin.
Syntyneet ideapankki ja vuosikello toimivat lähtökohtina, joiden varassa yhteistyön käynnistys helpottuu. Jatkossa on kuitenkin tärkeää kehittää ja jalostaa yhteistoimintoja hyödyntäen asiakaspalautetta ja kertyvää kokemustietoa. Ideapankin tulee elää ja täydentyä asiakkaidensa näköiseksi, lasten ja vanhusten hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavaksi....
The purpose of this thesis was to create the practical procedure for the interactive intergenerational co-operation between early childhood education and eldercare. The co-operation partners in this process were the kindergarten Haltianpolku...
The purpose of this thesis was to create the practical procedure for the interactive intergenerational co-operation between early childhood education and eldercare. The co-operation partners in this process were the kindergarten Haltianpolku...
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemuksia kohtaamisesta väkivaltatyössä
(2020)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kokemuksia kohdatuksi tulemisesta väkivaltatyön palveluissa ja selvittää heidän näkemyksiään näiden palveluiden saavutettavuudesta. Lisäksi työssä kartoitettiin heidän näkemyksiään palveluiden mahdollisista kehityskohteista sekä sitä, koettiinko tarvetta sateenkaarierityiselle väkivaltatyölle. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada haastateltavilta tietoa heidän palvelukokemuksistaan, jota voitaisiin käyttää kehittämään väkivaltatyön palveluita vastaamaan paremmin LHBTIQA+ ihmisten tarpeisiin. Tutkielman tietoperustassa käsitellään muun muassa vähemmistöstressiä, onnellisuusmuuria, lähisuhdeväkivaltaa, väkivaltatyötä, saavutettavuutta, kokemuksen tutkimusta sekä kohtaamista. Opinnäytetyön on tilannut Seta ry:n alaisuudessa toimiva Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus (SMOK).
Opinnäytetyö toteutettiin teemahaastattelun ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Haastatteluihin osallistui viisi aikuista, joista kolme kuului seksuaalivähemmistöön ja kaksi sekä sukupuoli- että seksuaalivähemmistöihin. Haastateltavien palvelukokemukset ajoittuvat vuosille 2012-2018. Opinnäytetyössä havaittiin, että neljä viidestä haastateltavasta koki omaan identiteettiinsä liittyvien tekijöiden vaikuttavan jollain tavalla palveluun hakeuduttaessa kynnystä nostavasti. Haastateltavat toivoivat ammattilaisten saavan lisää koulutusta LHBTIQA+ ihmisiin liittyen ja tarkastavan asenteitaan. Lisäksi kaikki haastateltavat kokivat tarvetta sateenkaarierityiselle väkivaltatyölle, sillä se varmistaisi työntekijöiden asiantuntemuksen, palvelun sensitiivisyyden ja esimerkiksi vertaisuuden kokemukset. Näyttää siltä, että lähisuhdeväkivaltatyötä tulisi kehittää huomioimaan paremmin sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta, jotta se olisi saavutettavampaa ja siinä kohdattaisiin paremmin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan soveltaa sellaisissa palveluissa, joissa potentiaalisesti kohdataan lähisuhdeväkivaltaa kokeneita henkilöitä, lähisuhdeväkivaltatyöhön erikoistuneissa palveluissa sekä SMOK:in palveluiden ja Seta:n koulutussisältöjen kehittämiseen....
The purpose of this thesis was to survey encounter experiences of interpersonal violence victims who belong to sexual and gender minorities of violence prevention work services, and to find out their views on the accessibility of these services...
The purpose of this thesis was to survey encounter experiences of interpersonal violence victims who belong to sexual and gender minorities of violence prevention work services, and to find out their views on the accessibility of these services...



